Hyvä ylin esimieheni Paavo Voutilainen,


71.900 euroa ei ole suuri summa sosiaaliviraston budjetissa. Mutta en voi olla ääneen ihmettelemättä onko sinulla mopo karannut käsistä? Muistatko ettet edusta liike-elämän huippua tai kirkon kermaa vaan sosiaalivirastoa, jonka tehtävänä on palvella köyhiä, sairaita, vammaisia, päihteiden kanssa kamppailevia, lapsiperheitä, vanhuksia. Tai millä tavalla nyt kukin nsn-ihminen (niin sanottu normaali) syrjäytyy tai sairastuu.

Toimistoissamme on vuosia vanhoja ergonomisesti käyttökelvottomia huonekaluja, joiden takia kärsimme hartia-, niska-, ranne- ja selkäkivuista. Minäkin muuten olen edeltäjääni yli 25 cm pidempi, mutta ei ole tullut mieleenikään hakea uusia huonekaluja sillä perusteella. Meidän toimipisteen atk-työpisteiden kalusteiden uusiminen tulisi maksamaan korkeintaan 10.000 euroa. Jo monia vuosia olemme yrittäneet saada itsellemme kunnolliset pöydät ja tuolit työterveyshuollon fysioterapeuttien lausuntojen kaikuessa johdon kuuroille korville.

Firmassamme on työntekijöistä pula, mutta nyt on rekrytointikielto kuplatalouden puhkeamisesta aiheutuneen säästöbudjetin takia samalla kun sinä pröystäilet design huonekaluilla. 71.900 eurolla palkkaisimme yhden sosiaalityöntekijän puoleksitoista vuodeksi tai kaksi toimistosihteeriä tai siivoojaa. Tarvitsemme kipeästi lisätyövoimaa nyt, kun lama painaa päälle ja myös sinun ja minun kaltaiset työ-ja toimintakykyiset ihmiset ja heidän perheensä sairastuvat, jäävät työttömiksi tai uupuvat.

Lämmin kädenpuristus, hyvä tahto ja empaattinen osanotto ei tosiaankaan aina riitä, vaan tarvitsemme myös työkaluja. Mitä kaikkea 71.900 eurolla olisi saanutkaan, jos sen olisi käyttänyt välttämättömään ja kohtuuhintaiseen kuten esimerkiksi vammaispalvelulaki edellyttää? 9 esteetöntä kylpyhuonetta, x-määrän täydentävällä toimeentulotuella ostettuja vaatteita, 140 leiriviikkoa lapsille, 350 vuorokautta omaishoidontuen lomitusta. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Mitä olisi maksanut välttämätön ja kohtuuhintainen kalustus?

Sinun ei tarvinnut hyväksyttää päätöstäsi kenelläkään toisella ihmisellä tai ryhmällä. Me sosiaalityöntekijät keskustelemme kaikista kalliimmista päätöksistä vähintään oman työryhmämme kanssa. Meillä on myös useita muita konsultaatiofoorumeita sisäänrakennettuina, jotta emme toimisi mielivaltaisesti. Tästä huolimatta juuri sinun henkilökohtaisesta käskystäsi kymmenet työntekijät tekevät maksusitoumushakemuksia yksilöasioissa juuri sinun alapuolella olevalle johdolle. Tässä rikotaan delegointisääntöä ja reippaasti, hankaloitetaan työntekoa ja luodaan epävarmuutta. Kumpaan sinä et luota meidän vai omaan osaamiseen, asiantuntijuuteen ja harkintakykyyn? Sinähän et ole käsittääkseni tehnyt päivääkään sosiaalityötä, joten nyt on aika palata maanpinnalle asiakkaiden ja työntekijöiden luokse.

Kyllä minä ymmärrän Paavo, että sinäkin tarvitset kunnolliset työtilat, mutta olisit hankkinut edes kohtuuhintaista kotimaista!

Jään odottamaan vastaustasi. Vaikka apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen luottaa sinun harkintakykyysi, minä en enää tämän jälkeen luota.

Pöyristynyt alaisesi sossuTantta Selma