Sarasvuo paukuttaa Taloussanomissa sellaisia latteuksia suomalaisen työelämän tilasta ja selviytymiskeinoista, että punastun myötähäpeästä. Ja todella ihmettelen, että kyseinen lehti edes niitä siteeraa. Lukekaa keskustelupalstaa, siellä piilee jutun juoni.

Meidät on muka vallannut työn inho, hah. Nuorisotyöttömyyden aikana 50+-vuotiaat eivät saa työtä, pätkätyö ja tulosvastuu tappavat tehokkaasti luovuuden ja sitoutumisen, pohjoisessa alueellinen ja rakenteellinen työttömyys on jo niin vakiintunutta ettei sitä kukaan enää edes kyseenalasta, siivojan, myyjän ja lehdenjakajan palkoilla tuskin enää elättää itseään. Puhuisit Jari vaikka jostain näistä aiheista.

Kaikesta huolimatta

Minä pidän työstäni, sen sisältö on mielenkiintoista, haastavaa ja motivoivaa. Minä pidän kollegoistani ja meillä on erinomainen tiimi.

Mutta inhoan työnantajaani: pomoja yläpuolellani on viisi, jotka tekevät mielivaltaisia ja ristiriitaisia päätöksiä kuuntelematta kenttätyöntekijöitä, viestit tulevat sähköpostitse muiden kyselyiden, uusien lomakkeiden, tiedotteiden ja mainosten lomassa. Minulla on näennäistä päätäntävaltaa, jota minulle suo laki, jonka työnantajani on tulkinnut niin nihkeästi, että paikoin olen sidottu tekemään lähes laittomia ja ainakin etiikan vastaisia päätöksiä.

Uskon kohtaamiseen, luovuuteen, lujuuteen sekä itsenäisyyteen, ammattitaitoon, yhteistyöhön. Ja laiskotteluun. Sanalla sanoen mielekkääseen innovatiiviseen työntekoon, mutta hukassa olevan johtajuuden lisäksi yleinen säästölinja, rekrytointikielto, epäselvä työnjako sossujen ja ohjaajien välillä syövät naistakin.

Eikä tähän auta,

vaikka kuinka hokisin positiivisen ajattelun mantroja ja muuttaisin asenteita tai purisin hampaita yhteen ja lisäisin tunnollisia (Sarasvuon mukaan mielenvikaisia) työtunteja: loputtoman kyykyttämisen lopettaminen auttaisi. En kaipaa tunnustusta enkä huomiot(aloutta), vaan työrauhaa. En kyykistele typeriä sääntöjä, vaan avaan suuni ja teen omat ratkaisuni.

Tule Jari meille sossuharjoittelijaksi vähäksi aikaa niin saat vähän perspektiiviä ylös, alas ja sivuille. Ei tarvitse sinunkaan sen jälkeen enää jauhaa paskaa ja mainostaa itseäsi. Ettei mopo karkaa lopullisesti käsistäsi.


Vapaaherratar Selma